Laura-Maija Hero
Creathon ESR Projektipäällikklö
5.6.2020
Creathon on suomalaisella ammattikorkeakoulukentällä on kehitetty uusi toimintamalli, jolla voidaan kehittää yhdessä uusia luovan talouden innovaatioita ja yrittäjyyttä koko maahan. Maammehan tarvitsee uusia ratkaisuja, jotka tuottavat rahan tai säästöjen lisäksi hyvinvointia, uudenlaisia digitaalisia elämyksiä ja kestävää kehitystä. Olemme saaneet kehittää kansallista innovaatiokyvykkyyttä ja yksilötason innovaatiotaitoja lisäävää toimintaa upeissa verkostoissa. EU ja Euroopan sosiaalirahasto ovat olleet meille ammattikorkeakouluille loistava mahdollistaja.
Tutustu Creathon -toimintamalliin:
Olemme kahden vuoden ajan vahvistaneet teknologista osaamista luovilla aloilla ja kehittäneet kulttuurin ja teknologian rajapintoja ammattikorkeakoulun koulutusrakenteissa. Tätä työtä olemme tehneet yhdessä kaikkien kulttuurituotantoa kouluttavien ammattikorkeakoulujen kanssa ja siihen on osallistunut ympäri Suomea 57 yritystä ja organisaatiota sekä 700 osallistujaa. Osallistujat olivat ICT- ja kulttuurialojen yritysten työntekijöitä ja opiskelijoita eri oppilaitoksista ja aloilta. Olemme kaikessa toiminnassamme tuoneet monialaisesti yhteen yrityksiä ja opiskelijoita, joiden kohtaaminen muutoin olisi sattumanvaraista. Me ammattikorkeakouluissa pystymme lisäämään koulutuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassamme.
Creathon tarkoitti ensin uudenlaista hackathonia. Teimme ensin 4 esipilottia, joissa kokeilimme tällaista innovaatioturnaustoiminaa. Totesimme kilpailullisen tavoitteen soveltuvan vain joihinkin yhteistyömalleihin ja vain joillekin opiskelijoille ja ammattilaisille. Päätimme siksi pilotoida myös muunlaisia kulttuuria ja teknologiaa törmäyttäviä muotoja. Teimme vuoden aikana 15 varsinaista pilottikokeilua, joilla pyrimme kehittämään kulttuurin ja teknologian törmäämistä Suomessa. Valitsimme muodoiksi yhden päivän ja muutaman päivän “Rapid Creathonit” ja “KokeiluCreathonit”, joilla pyrittiin uusiin ideoihin, uusien yhteistyömuotojen synnyttämiseen ja nopeisiin kokeiluihin sekä “Isot Creathonit”, joilla pyrittiin yrityksissä juurtuviin uusiin tuotteisiin, palveluihin ja toimintamalleihin, uusiin innovaatioihin. Lisäksi teimme “VirtuaaliCreathoneja”, joissa ICT-yritykset ja kulttuurialojen työntekijät ja eri alojen opiskelijat oppivat yhdessä näkemään uusien teknologioiden sovellusmahdollisuuksia kulttuurialojen kannattavuuden ja digitalisaation edistämiseksi. Samalla osallistuimme aktiivisesti AMK-opetussuunnitelmien kehittämiseen ja juurrutimme 11 kurssimuotoa pysyvästi AMK:hin.
Oppimme auttavat opettajia:
Ohje 1: JUURRUTA TYÖELÄMÄÄN.
Oppilaitosten vastuulla on verkostomainen aluekehitys. Opettajat voivat yhdessä opiskelijoiden kanssa edustaa omaa alaansa alueen kehittämisessä paremmaksi paikaksi, viihtyisämmäksi, kannattavammaksi, menestyneemmäksi, houkuttelevammaksi ja työllistävämmäksi.
Ohje 2: PYRI AITOON.
Neuvomme fasilitaattoreita viemään toiminnan ulos luokasta. Ratkaiskaa aitoja ongelmia. Muuttakaa maailmaa aidosti. Vain aidossa toiminnassa aidot ongelmat näyttäytyvät. Ajattele siis johtavasi avointa innovaatioverkostoa, jolla on monipuolisia tavoitteita.
Ohje 3: ASETA VAIKUTUSMITTAREITA
Ota huomioon hyvinvointi-, sosiaaliset-, elämys-, terveydelliset ja ekologiset vaikutukset taloudellisten vaikutusten lisäksi opiskelijoiden ja yritysten yhteistyön hedelmille. Opiskelijan oppiminen ei ole ainoa tavoitteesi.
Ohje 4: TUE YRITTÄJYYTTÄ JA YRITYSTEN HYÖTYJÄ
Kulttuurin ja teknologia-alojen yhteistyö on kannattavaa, jos se johtaa uuteen liiketoimintaan tai kulttuuriseen tms. arvoon. Opiskelijan oppimistavoitteena voi olla uuden liiketoiminnan kehittäminen ja sen vieminen käytäntöön yrityksen kanssa. Tehtäviksi sopii siis mm. yritystoiminnan konseptin ja ansainnan kehittäminen, verkostojen hallinta ja johtaminen. Samalla opiskelija oppii yrittäjyyttä. Yhteistyö yritysten kanssa on hyödyllistä oppilaitoksille tarjotessaan autenttista oppimista, mutta sen on hyödytettävä myös yritystä. Edistä yritysten kehittymistä. Ajattelu ja osaaminen siirtyvät yhteistyössä yrityksiin.
Ohje 5: VAHVISTA TEKNOLOGIAOSAAMISTA
Uudet teknologiat ja digitaalisuus ovat jokaisella kurssilla ja sisältöalueella nykyisin tärkeitä. Varmista, että niitä opitaan jokaisella kurssillasi. Kaikkien on ymmärrettävä digitaalisuuden mahdollisuudet ja uusien teknologioiden soveltamismahdollisuudet juuri aiheen tai ilmiön kannalta. Lisäksi on osattava digitaalisten työvälineiden käyttö niin hyvin, että valmistuneet siirtävät tätä osaamista yrityksiin ja organisaatioihin edelläkävijäosaajina.
Ohje 6: NÄYTÄ OSAAMISTA
Kun opiskelijoita ja työssäkäyviä sekoitetaan, on hyödyllistä nähdä kaikki saatavilla oleva osaaminen. Monialaisessa yhteistyössä on vaikea aluksi nähdä, mitä kukakin osaa, missä täytyy kehittyä ja minkälaiseen oppimiseen yhteistoiminta on johtanut. Auta osallistujia tulkitsemaan ja pukemaan sanoiksi osaamistaan.
Tuloksiamme voi tiivistää mietintöihinne tästä alta siteeraten. Näkemyksemme mukaan näitä kannattaa tästä lähtien edellyttää ammattikorkeakouluilta:
a. Aitoa tekemistä, tulosta ja vaikutuksia koulutuksesta. Kulttuurin ja teknologia-alojen monialainen yhteistoiminta on hedelmällistä ja siinä voi syntyä uusia innovaatioita, elämyksiä, tulevaisuuskuvia ja osaamista. Oma opiskelija ei ole ainoa osallistuja, vaan opettajat valmentavat verkostoa, johon osallistuvat työelämän edustajat yrityksistä ja yhdistyksistä ja opiskelijoilta muista oppilaitoksista ja oman oppilaitoksen muilta aloilta.
b. Monikykyisyys tavoitteena. Kulttuurin välittäjien ja ICT-alojen monialaisessa yhteistyössä kehittyy monikykyisyys. Monikykyisyys on nykymaailmassa tärkeää, pelkkä erikoistunut syväosaaminen ei ammattilaiselle riitä.
c. Me-tuottajuus. Kulttuurin tuottajat eivät voi olla individualisteja, jotka suorittavat ja seuraavat projektia, tilaavat muilta ja vain fasilitoivat muiden yhteistoimintaa. Tuottajan lisäarvoa kasvattaa tekemisosaaminen. Hän osaa tehdä ja saada näkyvää aikaiseksi. Hän pyrkii muiden kanssa yhdessä ratkaisukeskeisesti saattamaan valmiiksi
sen, mihin tiimi pyrkii selkeistä alakohtaisiksi määritellyistä kompetensseista huolimatta. Me-tuottajuus on joustavaa, jatkuvasti oppivaa yhteistyön auttamista, myös muiden saattamista parhaaseen suoritukseen. Näin tuottajan jaksaminenkin lisääntyy, kun muutkin voivat tuottamiseen osallistua.
d. Digitaalisaatio vaatii teknologioiden soveltamisosaamista. Ei riitä, että ymmärrämme teknologioiden luonnetta tai tulevaisuutta. Uusia teknologioita on päästävä kokeilemaan omakohtaisesti, ja saatava ideoida luovissa työpajoissa niiden sovellusmahdollisuuksia. Opettajat ja muut fasilitaattorit voivat auttaa monialaisten tiimien kohtaamista ja sovellusmahdollisuuksien ymmärtämistä.
e. Kouluttajiksi löytyy tech-cult rajapintaosaajia. Kun kulttuurialan toimijoille koulutetaan uutta teknologiaa, parhaita kouluttujia eivät yllättäen olekaan syvät ICT-alan tekniset osaajat, ICT-opettajat tai teknologian kehittäneet gurut. Parhaiten ja konkreettisimmin osaavat valmentaa ne esim. kulttuurituotantoon koulutetut henkilöt, jotka ovat työllistyneet ICT-aloilla tai ne, jotka rakentavat ja myyvät ratkaisuja kulttuurialoillekin.
KUTSU
Osallistu Creathonin lopputapahtumaan! Silloin kuin sopii parhaiten Sinulle! creathonevent.com
Laura-Maija Hero, Creathon (ESR) projektipäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu