Teksti: Sanna Pekkinen, Humanistinen Ammattikorkeakoulu
Digitalisaatio ja ICT-alan kehitys ovat osa arkeamme ja työtämme. Meneillään oleva teknologinen muutos on nopeaa ja saattaa näyttäytyä vaikeasti hahmottuva. Tämä on myös haaste Humakille ja muille ammattikorkeakouluille. Taidemaailmassa teknologiaa käytetään monella tapaa osana taiteen tekemistä ja sen saavutettavuutta. Pixabayn Kayla Matthews esittelee viisi eri lähestymistapaa taiteen ja ICT-teknologian yhtymäpinnoiksi. Matthewsin näkemyksen mukaan teknologia toimii työvälineenä, taiteena, taiteen saavutettavuuden tukena, taidekokemuksen parantajana ja keinona ymmärtää taidekokemusta. (Matthews 2018.) Esittelen seuraavassa hänen näkemyksiään tarkemmin.
Teknologia työkaluna, taiteena ja oman osaamisen esittelijänä
Teknologia voi olla työkalu tai materiaali taiteilijalle siinä missä öljyvärit, dreija tai vaikkapa musiikki. Teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia ilmaista omaa luovuutta. Video- ja äänimaisemataide ovat useammalle taidenäyttelyvieraalle jo tuttuja taidemuotoja. Uudempaa taas on CNC laser-tekniikan käyttäminen taideteosten työstämisessä. Amerikkalainen Eric Stadley piirtää ensin 2D-kuvan, sitten muuntaa se 3D-ulottuvuuteen ja laser-leikkaa sadasta paperiarkista koostuvan pinon täyteen kolmiulotteisia, monimutkaisia, yksityiskohtaisia ja tarkkoja kuviota (Stadley 2018). Suomessa laser-leikkausta on käytetty mm. puisissa design-käyttötuotteissa ja koruissa.
Joskus teknologia itsessään on myös taidetta. Syksyn 2018 yksi suosituimmista ja puhuttelevimmista näyttelyistä Suomessa on ollut Amos Rex -museon teamLab-näyttely. Japanilainen taiteilijaryhmä on luonut digitaalisia installaatiota, joihin katsoja voi itse mennä sisään ja olla osa taideteosta. Näyttelyn tavoitteena on tutkia informaatioajan inhimillistä käyttäytymistä ja haastaa samalla käsityksiä taiteesta ja tekijyydestä. (Amos Rex 2018.)
Teknologia voi myös parantaa taiteilijoiden mahdollisuuksia saada omia teoksia nähtäville. Taidemaailma saattaa näyttäytyä uusille tai nuorille taiteilijoille suljettuna yhteisönä, jonne on vaikea saada omia teoksiaan esille ainakaan ilman rahaa. Erilaiset ilmaiset tai edulliset nettialustat mahdollistavat nykyisin oman taiteen esille tuomisen helpommin ja suoraan kansainvälisen yleisön tietoisuuteen. YouTube lienee tutuin alusta, mutta erilaisia nettigallerioita on myös olemassa, kuten esimerkiksi suomalainen kuvataiteen
Galleriat.net
Teknologia ohjaa taiteen kokemisessa ja auttaa ymmärtämään, kuinka me koemme taidetta. Monissa museoissa ja gallerioissa on jo pitkään käytetty teknologisia apuvälineitä apuna taiteen kokemisessa. Klassisimpia ovat audio-opasteet ja -kuulokkeet, mutta nykyisin toki myös kuvallisten sovellusten avulla voidaan luoda näyttelykarttoja ja -kierroksia tai saada lisätietoa teoksista ja taiteilijoista paikan päällä tai jopa kotona, menemättä itse fyysisesti kohteeseen. Pinacoteca-museossa Sao Paulossa Brasiliassa IBM testasi tekoälyn käyttöä taideteoksen ja näyttelyvieraan välisessä vuorovaikutuksessa. Tekoäly Watson vastasi seitsemän eri teoksen kohdalla vierailijoiden kysymyksiin ja keskusteli vaikkapa taideteoksen aikakaudesta, teoksen henkilöistä tai teoksessa olevista muista elementeistä. Kävijä siis jutteli suoraan taideteoksen kanssa. (The Voice of Art 2017.)
Jo muutaman vuoden ajan on tutkittu taidekokemusten vaikuttavuutta ja hahmottumista aivoissa mittamaalla aivokäyrien liikettä taidekokemusten äärellä. Peabody Essex museo palkkasi keväällä 2017 aivotutkijan tallentamaan katsojien biometristä dataa näyttelykäynnin ajan. Museovieraiden silmien liikettä ja sydämen lyöntejä on analysoitu suhteessa koettuun tunnetilaan. Biodatan avulla on mahdollista suunnitella entistä koskettavimpia ja emotionaalisesti vahvempia näyttelyjä. (Matthews 2018.)
Humak linkittämässä luovan ja ICT-alan osaajia keskenään
On sanottu, että taiteelle ei mikään ihmiselämän osa-alue ole vierasta ja näin on myös teknologian kanssa. Taide ja teknologia kulkevat käsi kädessä. Luoville aloille se on tuonut ja tuo tulevaisuudessa yhä kiihtyvällä vauhdilla uusia tapoja luovan työn tekemiseen ja yleisölle välittämiseen, työkaluihin, ansaintamalleihin, sisältöihin, organisointiin ja kuluttamiseen. Humak on osatoteuttajana neljän ammattikorkeakoulun yhteisessä ESR-rahoitteissa Creathon-hankkeessa, jossa tuetaan luovan alan toimijoita teknologisen osaamisen vahvistamisessa ja etsitään keinoja lisätä ICT:n ja kulttuurialan kohtaamista ammattikorkeakoulun koulutusrakenteissa. Hanke alkoi elokuussa 2018 ja kestää kesäkuun 2020 loppuun saakka.
Lähteet
Amos Rex 2018. Viitattu 21.1.2018 https://amosrex.fi/
Matthews, Kayla 2018. 5 Ways New Technology is Innovating the Art World. Innovation and Tech today, 31.5. 2018. Viitattu 21.11.2018. https://innotechtoday.com/technology-innovating-art-world/
Stadley, Eric 2018. Viitattu 21.11.2018 http://www.eric-standley.com/
The Voice of Art 2017. Viitattu 21.11.2018: https://www.youtube.com/watch?time_continue=116&v=m9jT6nStyCQ
Teksti julkaista alunperin 30.11.2018 Humanistisen Ammattikorkeakoulun blogissa.