Hankkeen toteutus ja tulokset seurantakaudella P8-P12/2019

Mitä keskeisiä hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu? Miten ne edistävät hankkeen tavoitteiden ja tulosten toteutumista? Mistä toimenpiteistä hankkeen kustannukset muodostuvat? 

Seurantakaudella tehtiin eniten 2. työpaketin toimenpiteitä eli Creathon -mallin pilotointia ja variointia alueellisissa innovaatioympäristöissä. Myös toiminnan vakiinnuttaminen ammattikorkeakoulun toimintaan eli 3. työpaketin juurrutustoimenpiteet alkoivat tällä seurantakaudella isommassa mittakaavassa. Juurruttaminen sisälsi osaamispohjaisuuteen perustuvaa opetussuunnitelmatyötä, oppimateriaalien kehitystä ja kompetenssikehikkojen luomista. Kehittäjäyhteisö Creathon CoreForum on nyt kokoontunut hankkeen aikana 22 kertaa kehitystyöhön tähän päivään mennessä.

Seurantakaudella järjestettiin 15 Creathon -pilottikokeilua. Creathonit olivat kestoltaan yhden päivän – 7 viikon mittaisia. Niihin osallistui yhteensä noin 659 henkilöä ja 56 opettajaa (osittain päällekäisiä). Vain osalta pystyttiin keräämään aloitus- ja lopetuslomakkeet.

Hankkeella on 297 rekisteröityä henkilöä, joista 193 on naisia. Mukana on 40 yritystä, 8 kuntaa, 9 yhdistystä 13 oppilaitosta toteuttajien lisäksi.

Creathon toimintakausi III

Metropoliassa järjestettiin Creathon goes Museum Tech, 10 op kurssi, seitsemän viikon aikana yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa. Pilottiin osallistui ICT-alan asintuntijoita, kulttuuri ja hyvinvointialojen loppuvaiheen opiskelijoita sekä Kaupunginmuseon hyötyverkostoja. Lisäksi järjestettiin pilotti Omnian kanssa yhteisestä XR Uuteen todellisuuteen täydennyskoulutuskurssista, kurssiin liittyi runsasta materiaalituotantoa ja palvelujen ostoja sisältöihin. Metropoliassa on kehitetty myös ICT ja Kulttuurirajapintatoiminnan pelillisen fasilitoinnin menetelmiä ja Tech for DumDums -sisältöjä käytettäväksi sosiaalisen median sisältöjen jatkuvaan virtaan kulttuurialan toimijoille.

Humak pilotoi verkko-opintojaksona Digitaaliset toimintaympäristöt –nimisen 5 op:n laajuisen opintokokonaisuuden. Jaksoa markkinoitiin avoimen amk:n ilmaisena tarjontana valtakunnallisesti luovan alan  ja ICT-alan ammattilaisille. Verkkopilotti oli tarjolla myös CampusOnlinen kautta muissa amk:ssa opiskeleville. Normaalin CampusOnline markkinoinnin lisäksi jaksoa markkinoitiin erityisesti ICT-alan opiskelijoille.  Verkkopilottiin ilmoittautui kaikkiaan 145 osallistujaa (avoin amk 44, CampusOnline 75, Humak omat opiskelijat 26) ja sen suoritti loppuun 47 (avoin amk 17. CampusOnline 17, Humak 13).  

Verkkopilotissa syntyi 32 työelämälähtöistä konseptia, jossa ideoitiin kulttuuri- ja taidepalvelujen digitalisointia.

Humak:n Digitaaliset toimintaympäristöt -verkkopilotin tulokset, Creathon toimintakausi III

Arcadan pilotit toteutettiin hankesuunnitelman mukaan jo keväällä. Syksy keskittyi arviointiin ja juurrutukseen. 3. työpaketin toimenpiteissä Arcada on juurrutanut toimintaa oppilaitoksessa, uudessa strategiassa ja opetussuunnitelmatyössä Arcadassa on tavattu ICT-alojen toimijoita, tutkijoita ja opettajia. Neuvottelut yhteiskehittämisen malleista alkoivat nyt vuodenvaihteessa ja olemme tunnustelleet yhteisopintojaksoja uuden jatkuvan oppimisen yksikön kanssa. Yhdessä Arcadan I-fabrikenin kanssa olemme hahmotellut strategiaa sisältöjen kannalta. Arvioimme, mitä kannattaa tuottaa itse ja mitä esim. Linkedin Learning tuo palettiiin.

Seamkin kolmas alueellinen pilotti Creathon Tech+Creativity=New Business toteutettiin ajalla 20.9-15.11. Pilottia markkinoitiin kevään 2019 toisessa pilotissa syntyneessä alueellisessa yritysverkostossa sekä SeAMKin sisäisessä markkinoinnissa. Pilottia suunnittelemassa ja toteuttamassa oli Creathon-projektin asiantuntijoiden lisäksi liiketalouden opettaja, joka on väitellyt ohjelmistosuunnittelun arvontuotannosta teollisuudessa. Kyseisessä pilotissa oli kaksi seminaaria 20.9 ja 15.11., ja näiden välisenä aikana monialaiset tiimit työstivät omia ratkaisujaan annettuihin työelämälähtöisiin haasteisiin. Tuloksena saatiin yhdeksän ratkaisukonseptia eri kohteisiin luovilla aloilla. Pilottiin osallistui yhteensä 33  osallistujaa.

3. työpaketti

3. työpaketin toimenpiteissä ollaan juurrutettu toimintaa oppilaitoksissa: osallistuttu tehokkaasti opetussuunnitelmatyöhön Metropoliassa, koska uusi OPS on saatava valmiiksi 31.1.2020, tavattu ICT-alojen toimijoita ja opettajia, neuvoteltu yhteiskehittämisen malleista, suunniteltu yhteisopintojaksoja keskiasteen ICT-alojen kanssa ja jatkuvaa mallia yhteistyöhön sekä etsitty ICT-rajapintakoulutusten kumppanuuksia, jotka voivat jäädä pysyviksi. 

Humakissa on vahvistettu digitaalisen osaamisen tasoa eri opintojaksovastaavien kanssa ja rakennettu digitaalisten taitojen osaamispolkua osana jatkuvaa opetussuunnitelmatyötä.  Lisäksi olemme suunnitelleet kevääksi 2020 kaksi juurrutusworkshoppia (Turku ja Jyväskylä), jonne kutsutaan mukaan hankkeen ensivaiheen piloteissa mukana olleet kohderyhmien edustajat, oppilaitoksen edustajia ja myös uusia kohderyhmien edustajia. 

Lisäksi olemme työstäneet Tech for Dummies materiaalia eteenpäin kohderyhmän toiveiden mukaisesti. 

Seamkissa on kontaktoitu ict- ja teknologia-alan opettajia yhteisen juurrutusworkshopin järjestämiseksi keväällä 2020 sekä hahmotettu yhteisopintojaksoja kulttuurituotannon ohjelman ja teknologian yksikön koulutusohjelmien välille. Lisäksi on selvitetty mahdollisuutta avoimen korkeakoulun kautta tarjottavaan jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuteen, johon digitaalinen osaaminen voisi osittain kytkeytyä. Myös alueen elintarvikealan yrityksen kanssa on toteutettu piloteista erillinen opiskelijaprojekti, jossa on sovellettu XR-teknologiaa.

Hankkeen kustannukset muodostuivat palkkakustannuksista, ulkopuolisen teknologia-asiantuntemuksen ostoista sekä tarjoilukustannuksista.

Hankkeesta on viestitty lähinnä pilottien tiedotuksen yhteydessä. Julkaisimme “Tekoäly taiteessa” -artikkelin UAS journalissa yhdessä kaikkien neljän AMKn kesken. Artikkeli on saanut hyvää palautetta, ja sillä on ollut vaikutusta tekoälykeskustelun käynnistämisessä kulttuurituotannon koulutuskentällä, johon Creathon juurtuu. “Inspiroiva opintojakso uusien teknologioiden parissa: havaintoja Creathonin verkkopilotista” -blogikirjoitus Humakin ja Creathon-hankkeen blogeissa. Lisäksi osallistuimme omilla ständeillä kahteen suureen tapahtumaan; ECIS 2019 ja MatchUp XR -ammattilaistapahtuma.

Hankkeen arviointia

Onko hanke edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa? 
– Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. 

Onko hankkeen ulkopuolinen rahoitus toteutunut hankesuunnitelman mukaisesti? Jos ei ole, niin milloin se saadaan toteutumaan? 
– Hankkeesta tulee jonkin verran jäämään rahaa yli. Tämä tullaan erittelemään rahoittajalle maaliskuun 2020 aikana.

Onko hankkeen toimintaa arvioitu esim. itsearvioinnin tai osallistujapalautteen avulla? Jos on, millaisia tuloksia arvioinnista on saatu? 
– Toimintaa on arvioitu pilotteihin osallistuneiden toimesta sekä Creathon CoreForumin pelillisesti fasilitoidussa itsearviointipäivässä 24.10.2019.

Pilottien arviointeja

Humakin organisoiman verkkopilotin osallistujat arvioivat pilottitoteutuksen varsin myönteisesti. Palautteen antoi 26 osallistujaa. Palautteessa positiivisena korostui hyvät ja runsaat materiaalit, opettajien asiantuntemus, tehtävien suorittamisen vapaus, digitalisaatio-käsitteen avaaminen ja monipuolinen käsittely. Negatiivisempaa palautetta saatiin tehtävien työläydestä, virtuaalisuudesta, kun ei itse päässyt konkreettisesti kokeilemaan teknologiaa, tehtävien taide- ja kulttuuripainotuksesta. Kokonaisuutena palaute oli erittäin positiivista ja rohkaisevaa.  

Seamkin kolmannen pilotin osallistujat antoivat sekä myönteistä että kriittistä palautetta. Eri alojen asiantuntemuksen yhteentuominen koettiin selkeästi positiivisena asiana, samoin uuden ymmärryksen saaminen digitaalisten teknologioiden mahdollisuuksista. Toisaalta, eri alojen törmäyttäminen sai aikaan sen, että eri alan asiantuntijoiden erilainen kieli ja tapa työskennellä aiheutti useita haasteita tiimeissä. Lisäksi toivottiin, että lähitapaamisia olisi ollut huomattavasti enemmän, koska niiden koettiin tukevan yhteiskehittämistä paremmin kuin etänä järjestetyt tiimitapaamiset. 

Pilotteihin osallistuneet ovat antaneet hyvää palautetta Metropoliassa. “Olin mielestäni hyvin aktiivinen, varsinkin ideoinnissa, mutta tekninen osaamiseni on heikko. Täytin kesällä 40 vuotta, joten en ole kasvanut tietotekniikan keskellä samoin kuin osa tiimiläisistäni, vaan vaikka olen halukas oppimaan uutta, olen laitteiden ymmärtämisessä ja käyttämisessä välillä hitaanpuoleinen. Olinkin yllättynyt, kuinka luontevasti opin teknistenlaitteiden ja-ratkaisujen viidakossa toimimaan.”

Osallistuja, Creathon goes Museum Tech

“Opin tuntemaan paremmin VR-lasien teknologiaa ja sitä miten sisältöä tuotetaan. Tätähän voisi opetella vielä enemmänkin.  Osaan nyt kuvata, editoida ja tehdä omaa 360 sisältöä virtuaalilaseihin. Mitähän seuraavaksi tekisin tällä taidolla. Ehkäpä 360 musiikkivideo jollekin bändille kenties? Kaikkiaan opin projektityöskentelystä todella paljon ja uskon, että kaikki muutkin.”

Osallistuja, Creathon goes Museum Tech

Alueellisten vaikutusten arviointi

Hankkeen alueelliset vaikutukset, sekä siihen johtanut polkua on arvioitu itsearviointityöpajapäivässä syksyllä 2019. Pilottien tuottaman palvelu, tuote ja toimintamallikonseptit tuottavat uusia verkostoja.

Fasilitoitu kohtaaminen > Syntyy tarve > Etsitään tekijät

Alueelliseen vaikutukseen johtava polku

Esim 1. Metropolian Creathon goes Museum techin leijonanluolassa esitettiin 27 konseptia, mukaan pyydettiin 2. asteen koodareiden opettaja, joka poimi sopivat heille opiskelijoille tekoon Esim. 2: Seamkin Pilotti 2 Hacathon -Creathon poiki 5 kehitysprojektia tiimeistä, joissa oli sekaisin yritysten edustajia ja opiskelijoita, niille haetaan nyt rahoitusta, jotta demot saadaan toteutettua.

Alueellinen yhteistyöverkosto muodostaa hyötyverkoston. Esimerkiksi museot saavat näyttelyihinsä hienoja teknologian mahdollistamia ratkaisuja, teknologiayritykset saavat näkyvyyttä potentiaalisten työntekijöiden mielissä. Hanke tulee vaikuttamaan alueellisesti vielä enemmän, koska on tunnistettu tarve uuden teknologian kokeilukeskuksille ja minikursseille. Näitä oppilaitokset tarjoavat tulevaisuudessa yhä enemmän yritysten henkilöstölle ja organisaatioiden työntekijöille jatkuvana oppimisena. 

Onnistumisten arviointi

Merkittävä uusien teknologioiden saavutettavuuden lisääntyminen kulttuurituotannon alalla sekä koulutuksen saavutettavuus on lisääntynyt. Ollaan todella ajassamme kiinni oikea-aikaisesti: Kult ja tech -yhdistäminen onnistunut combo!

Kohtaamiset, kunnon törmäämiset, alojen yhteisen kielen löytyminen. CoreForum (säännöllinen kehittäjäryhmä) on ollut todella hyvä. Alueellinen yhteistyö (muuta AMKt, keskiaste, yritykset, yhdistykset) ja valtakunnallinen yhteistyö sekä yhteishenki, hyvä fiilis hankkeessa.

Uudet konseptit ja niistä kummunneet projektit:

  • Vertaisoppiminen
  • Uudet toimintatavat ja koulutussisällöt
  • Yrityskontaktit
  • Yhteiskirjoittaminen
  • Materiaalien tuotanto tehokasta ja laatu hyvää palautteen mukaan
  • Kulttuurilaitosten johdon sitoutuminen
  • Opiskelijoiden osallistaminen
  • Pilotit onnistuneita

Mitä opimme itse Creathonissa, mitä hyödynnämme muissa työtehtävissä tulevaisuudessakin?

  • Uudet teknologiat innostavat opettajaa ja oppijaa, uuden äärellä kaikki on avoimia oppimaan, halutaan mukaan.
  • Pitää päästä kokeilemaan ja kokemaan, jotta voi ymmärtää, demot ovat tärkeitä
  • Opittiin uusista teknologioista todella paljon, esim. demoamaan itse ARää, selittämään tekoälyä
  • Tiimityötä
  • Opittiin löytämään tech-cult hyötyverkostoja
  • Opittiin, että oppimateriaaleja voi tuottaa muutkin kuin vain opettaja: opiskelijat yhdessä yritysten kanssa

Horisontaaliset periaatteet ovat toteutuneet hankkeessa

1. Taloudellinen kestävyys

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen

Talouden näkökulma on tullut vahvasti esille Creathoneissa ja niiden aikana kehitetyissä uusissa/uudistetuissa tuotteissa, palveluissa ja toimintamalleissa, jotka kiinnittyvät haasteen antaneen yrityksen kautta paikalliseen elinkeinorakenteeseen. Hankkeen kestävyyttä on tehostettu linkittämällä pilotointi luovan alan ja ICT-alan kohtauspinnan muodostavaan innovaatioekosysteemiin. Seamkin kolmannessa pilotissa tiimit selvittivät myös konsepteihin liittyvät liiketoimintamallit, jota kautta taloudellinen kestävyys tulee mukaan.

2. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen

Hankeessa ICT-osaaminen tuo lisäarvoa luovalla alalla toimivien ja pitkällä aikavälillä sinne valmistuvien uusien toimijoiden osaamiseen. Osaaminen on pilottien perusteella luonteeltaan aineettomien uusien/uudistettujen elämystuotteiden kehittämistä, rikastuttamista ICT-välinein ja käyttöönottoa.

Humakin toteuttama verkkopilotti on itsessään aineeton tuote ja palvelu, jota voidaan jatkohyödyntää muissa hankkeissa ja oppilaistosten toiminnassa. 

Seamkin toisen pilotin tuloksiin liittyen on selvitetty muita rahoitusmahdollisuuksia, joiden avulla konsepteja voitaisiin jatkokehittää uusiksi palveluiksi.

3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus

ICT-kehityksen huomioiminen luovan alan mahdollisuutena on antanut uusia välineitä kohdata ICT:n mukana tuleva rakennemuutos positiiivisten mahdollisuuksina.

Hankkeella on etsitty positiivisia keinoja hyötyä ICT-kehityksestä ja tukea yhteistyön kehittämisen välineistön avulla hyvinvointia tuovien luovien sisältöjen saavutettavuutta myös tulevaisuudessa.

Creathon on aktiivisesti edistänyt tasa-arvon toteutumista piloteissa, koska naisten osallisuus ICT-alalla on jäänyt selvästi miehiä vähäisemmäksi. Vaikka ICT-alat on nähty miesvaltaisina, on luovilla aloilla, erityisesti kulttuurituotannon alalla naisilla selvästi kiinnostusta teknologioiden hyödyntämiseen. Piloteissa tuotiin yhteen ihmisläheiset luovat alat ja teknologiaa käytettiin apuvälineenä ja palveluiden rikastuttajana.

Luovan alan naisyrittäjiä osallistui mukaan esim. mikro- ja pienyrityksistä, ja tällä oli merkittävä vaikutus siihen, että myös osallistuneet naiset näkivät teknologiat lähestyttävinä ja helposti saavutettavina. Rekisteröityjä henkilöitä hankkeessa on nyt 297, joista 193 on naisia. Esim. Humakin verkkopilotin suoritti loppuun 12 miestä ja 35 naista.

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus on korostunut teknologisten välineiden avulla tapahtuvassa kulttuuri- ja taidetoiminnassa. Esim. erilaisten sovellusten avulla on mahdollista tutustua museonäyttelyihin menemättä itse paikalle. Piloteissa esitellyt teknologisen tuotteet ja toiminnot edistävät kulttuurista saavutettavuutta. Verkkopilotit oli mahdollista suorittaa täysin verkossa mistä päin maailmaa tahansa. Osallistujia olikin ympäri Suomea ja esim. suomalainen Espanjasta.